Armas Herra suosittelee tutustumaan seuraaviin matkoillaan törmäämiinsä kapakoihin, kirkkoihin ja majoituspaikkoihin:
|
Armas Herra on käynyt tutustumassa seuraaviin kirkkoihin kirjasarjassaan ja suosittelee muitakin poikkeamaan.
ARMAS HERRA I
TAMPERE
Reima ja Raili Pietilän suunnittelema vapaa-ajan keskus, jonka toisessa päässä on kirkko. Rakennus nousi kaupungin ja seurakunnan yhteistyönä 1979. Kirkkosalin suurikokoiset seinätekstiilit Kasvu ja Palava pensas ovat tekstiilitaiteilijoiden Maija Lavosen ja Irja Mikkolan suunnittelemat ja ja Hilkka Salon kutomat. Poppanasta kudotut kirkkosalin kirkkotekstiilit ovat tekstiilitaiteilija Virpi Kinnusen suunnittelema Alttariseinän ikkunaan hankittiin Tuire Hämäläisen suunnittelema lasimaalaus Elämän puu. Kappelin tekstiilit ovat tekstiilisuunnittelija Kirsti Rikalan valmistamat.t.
ORIVESI
Tämä Kaija ja Heikki Sirenin ”kaarien kirkko”-suunnitelma voitti Oriveden uuden kirkon suunnittelu-ja piirustuskilpailun ja kirkko valmistui kesällä 1961. Kaarikirkon alttari-reliefin suunnitteli taiteilija-professori, kuvanveistäjä Kain Tapper ja kirkossa on Kangasalan urkutehtaan rakentamat 40-äänikertaiset urut. Tämä ”kaarien kirkko” otettiin käyttöön vihkiäisjumalanpalveluksessa sunnuntaina 13.8.1961.
JÄMSÄ Jämsän nykyinen kirkko on seurakunnan historiassa viides ja se valmistui v. 1929. Sitä edellinen kirkko paloi tuhoisassa tulipalossa 24.5.1925. Nykyisen kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S Kallio ja kirkon maalaukset ovat Urho Lehtisen käsialaa. Istumapaikkoja on n. 900 hengelle. Kirkon ikkunoissa oleva koristeornamentti, tähkän ja ohdakkeen vaihtelu, kuvaa taistelevaa seurakuntaa ja ikkunan yläosa iankaikkista elämää.
JYVÄSKYLÄ
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRKKO Jyväskylän kaupunginkirkko on kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Kirkkorakennus valmistui vuonna 1880. Kirkon suunnitteli arkkitehti L.I.Lindqvist.Jyväskylän kaupunginkirkko on rappaamattomasta punatiilestä rakennettu pohjakaavaltaan päätytornillinen pitkäkirkko, ja se oli valmistuessaan Keski-Suomen ensimmäinen kivikirkko. Arkkitehtuuri sisältää sekä uusromaanisia että uusgootilaisia piirteitä. Kuoriholvin maalaukset ovat Bruno Tuukkasen. Tuukkanen on suunnitellut myös kuori-ikkunoiden lasimaalaukset vuodelta 1924.
VARKAUS Arkkitehti
Martti Paalasen suunnitteleman Varkauden pääkirkko valmistui
1939. Sen kellotapuli on 35 metriä korkea, arvokas ja koruttoman
yksinkertainen. Kirkkolaiva on 17 metriä korkea, 45 metriä
pitkä ja kohti kuoria porrasmaisesti kapeneva. Katto muodostuu
seitsemästä poikkiholvista. Kirkon merkittävin taideteos
on professori Lennart Segerstråhlen vuosina 1953-54 maalaama
alttarifresko Tulkoon Sinun valtakuntasi. Sen pinta-ala on
240 neliömetriä, ja sitä pidetään Pohjoismaiden
suurimpana alttarifreskona. Kirkossa on istumapaikkoja 1 100
hengelle LEPPÄVIRTA
Tämä C.L. Engelin suunnittelema kivikirkko otettiin käyttöön v. 1846. Tässä uusklassillisessa kirkossa on 2200 istumapaikkaa ja se on maamme seitsemänneksi suuri luterilainen kirkko. Kirkon kaksiosainen alttaritaulu on Samuel Elmgrenin maalaama ja se pelastettiin aiemmasta kirkosta vuoden 1848 tulipalon alta. Taulun suurempi osa kuvaa Kristuksen ristiltäottoa ja pienempi ehtoollisen asettamista. Kirkon urut ovat Kangasalan Urkurakentamon valmistamat ja niissä on 45 äänikertaa.
KUOPIO
KALLAVEDEN KIRKKO Kirkko valmistui v. 1983. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Pertti Pakkala Kuopiosta. Kallaveden kirkko on tyypiltään ns. seurakuntakeskus-kirkko. Kirkkoon mahtuu tarvittaessa jopa 500 seurakuntalaista. Kirkkosalia hallitsevat alttariseinän kolme ristiä, jotka muistuttavat uskomme keskeisimmästä asiasta, Kristuksen sovitustyöstä.Kirkon tekstiilit ovat kuopiolaisten tekstiilitaiteilijoiden Aino Lampion ja Annikki Linturin suunnittelemat ja valmistamat.
SIILINJÄRVI
SIILINJÄRVEN KIRKKO Siilinjärven kirkko on punatiilinen ja rakennettu v. 1923. Sen on suunnitellut Peko Väänänen. Siinä on 550 istumapaikkaa. Alttaritaulu on "Kristus ristillä" ja sen ovat maalanneet S. Salokivi ja S. Honkanen. Kirkossa olevat lasi- ja koristemaalaukset ovat Bruno Tuukkasen suunnittelemia. Kirkossa on 26-äänikertaiset urut. Kirkossa järjestetään konsertteja hyvän akustiikkansa takia.
IISALMI
Pyhän Ristin kirkko valmistui entisen kaupunkiseurakunnan kirkoksi v. 1934. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Kirkko on päätytornillinen basilika. Tiilestä ja betonista rakennettu kirkko edustaa klassismiin perustuvaa uusasiallisuutta, joka jo muistuttaa funktionalismia vaaleine seinäpintoineen. Kirkko peruskorjattiin v. 1992, korjauksen pääsuunnittelija oli arkkitehti Hannu Puurunen. Kirkkoon mahtuu kerrallaan 650 henkilöä.
KAJAANI KAJAANIN PÄÄKIRKKO Vuonna 1876 valmistuneen puukirkon on suunnitellut arkkitehti Jac Achrenberg,.Kaupungin keskustassa sijaitseva Kajaanin kirkko on 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin merkittävin ja monimuotoisuudessaan ylittämätön muistomerkki.Pohjamuodoltaan kirkko on kolmilaivainen tornillinen pitkäkirkko, jossa torni on keskiakselin sivussa. Kirkkosalia kapeampi kuori ja sen vieressä sijaitseva sakaristo ovat särmikkäät. Lehterit jakavat kirkkotilan, jota kattavat näkyviin jätetty kattotuolirakenne. Tämä on varustettu dekoratiivisin, lähinnä englantilaista gotiikkaa lähtökohtanaan pitänein muodoin ja puuleikkauksin.
ARMAS HERRA II
KURIKKA
Kurikan kirkko on vuosina 1845-47 rakennettu kirkko, Kirkko on rakennettu Erik Kuorikosken johdolla Carl Ludvig Engelin hyväksymien piirustusten pohjalta. Rakennustöiden aikana Kuorikoski jätti jälkensä rakennuksen tyyliin sekä muotoon. Rakennus on muodoltaan sisäviisteinen ja tasavartinen ristikirkko Sen keskiosassa on suuri lanterniiniin päättyvä kupoli. Kirkossa on yhteensä 1 000 istumapaikkaa.
ILMAJOKI
Ilmajoen kirkko on puinen ristikirkko jossa on 1000 istumapaikkaa. Kirkko on Ilmajoen kolmas kirkko ja sen on suunnitellut ja rakentanut kirkonrakentaja Matti Honka. Kirkko vihittiin käyttöön 1766. Nykyisen kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin 1879. Alkuperäinen taiteilija Johan Almin maalama alttaritaulu on nykyisin Ilmajoen kirkkomuseossa.
SEINÄJOKI LAKEUDEN RISTIN KIRKKO Lakeuden Risti on vuosina 1957-59 rakennettu ja vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkko. Kirkon suunnitteli akateemikko Alvar Aalto. Kirkko sijaitsee Aaltokeskuksessa kaupungintalon ja kirjaston välittömässä läheisyydessä. Erityisen tunnetuksi kirkon on tehnyt sen 65 m korkea kellotorni, josta näkyy lähes koko Seinäjoen kaupunki. .Kirkon seinäpinta on muurattu tiilestä, ja se on slammattu valkoiseksi. Seinien alaosa on päällystetty hiotulla mustalla graniitilla kuten myös toimituskappelin seinät. Kirkon katto on kuparia. Kirkkosali on muodoltaan katedraalikirkko. Salissa on 1 200 istumapaikkaa. Sali on 47 m pitkä, ja sen lattia kohoaa, niin että salin takaosa on 60 cm etuosaa korkeammalla. Kirkon sisustus on kauttaaltaan Alvar Aallon suunnittelema.
NURMO Nurmon ristikirkon malli oli omaksuttu Etelä-Suomesta, jossa ensimmäiset ristikirkot oli rakennettu jo 1600-luvun lopussa. Nurmon kirkko on valmistunut vuonna 1779. Rakennustöistä vastasivat alahärmäläiset Antti ja Kaappo Hakola. Kirkossa on noin 650 istumapaikkaa Ensimmäisen alttaritaulun kirkko sai vasta vuonna 1914, vaikka sen hankkimista oli ehdotettu jo 1819. Alttaritaulun maalasi Väinö Hämäläinen. Sen aihetta, Jeesus ja samarialainen nainen, jotkut pitivät sopimattomana. Suurimpaan osaan nurmolaisista alttaritaulu teki kuitenkin syvän vaikutuksen aiheellaan ja taiteellisuudellaan, ja se on yhä paikoillaan.
LAPUA Lapuan
tuomiokirkko on yksi Suomen yhdeksästä tuomiokirkosta.
Se on Lapuan hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkko on rakennettu vuonna
1827, ja se on Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kirkon vierellä
on kellotapulii, joka on tiettävästi Lapuan
vanhin edelleen toiminnassa oleva rakennus. Kirkon pihalla on muun
muassa Karjalaan jääneiden muistomerkkii, jääkärien muistomerkki,
Yrjö Liipolan veistämä enkelipatsas sekä vuoden
1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki. Kirkon katto- ja lasimaalaukset
ovat taidemaalari Paavo Leinosen tekemiä. Kirkon urut ovat
Suomen suurimmat, äänikertoja on 85+6.A
KAUHAVA
Kauhavan kirkko on tyyliltään uusgoottilainen, tornillinen pitkäkirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkoon mahtuu 950 henkeä. Kirkko on rakennettu punatiilestä ja harmaasta graniitista vuosina 1923-25. Kirkko maalattiin sisältä vuonna 1964 Yki Nummen suunnitelmien mukaan ja katto uusittiin 1980 kuparikatoksi. Alttaritaulu "Jeesus siunaa lapsia" on vuodelta 1882 ja on peräisin Kauhavan vanhasta kirkosta. Alttaritaulun on maalannut Aleksandra Såltin. Kirkossa on 950 istumasijaa. .
YLIHÄRMÄ
Ylihärmän puukirkko on muodoltaan 24-kulmainen puinen ristikirkko, jonka keskeltä kohoaa sipulipäätteinen kattoratsastaja. Korkea aumakatto on paanutettu. Ikkunat ovat segmenttikaariset. Kirkko valmistui 1787.Ensimmäiset kirkon piirustukset laati kirkonrakentaja Antti Hakola, mutta varsinaisena suunnittelijana ja toteuttajana toimi kuitenkin hänen poikansa Kaappo Hakola. Erillinen kellotapuli on vuodelta 1828. Kirkon vanha alttaritaulu on entisöitynä sijoitettu pohjoissiipeen. Sen on maalannut Thomas Kiempe vuonna 1791. Nykyisen alttaritaulun on maalannut Lauri Hämäläinen vuonna 1948
ALAHÄRMÄ
ALAHÄRMÄN KIRKKO Alahärmän kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema harmaakivikirkko, tyyliltään uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa yhdistelevä. Kirkko rakennettiin 1898 katon tervauksen yhteydessä palaneen Alahärmän aiemman puukirkon paikalle vuosina 1901-03. Rakennusmateriaalina käytettiin paikkakunnalta louhittua harmaata gneissiä. Kirkon Kristusta Getsemanessa esittävän alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin. Kirkko on 1 000-paikkainen
KORTESJÄRVI
Kortesjärven kirkko on pietarsaarelainen kirkonrakentaja Jaakko (Jacob) Rijfin, itseoppineen kirvesmiehen suunnittelema, Se on rakennettu vuoden 1792 tienoilla ja vihitty käyttöön vuonna 1794. Muodoltaan kirkko on tasavartinen sisäviisteinen puinen ristikirkko. Sen ristikeskuksesta matalalta jalustalta kohoaa monikulmainen torni, joka on saanut nykyisen muotonsa 1800-luvun jälkipuolella. Alttaritaulu Jeesus Getsemanessa on Bernt Lagerstamin maalaama 1902.Istumapaikkoja kirkossa on noin 500 Erillinen puurakenteinen kellotapuli on peräisin vuodelta 1856.
KANNUS KANNUKSEN KIRKKO Kannuksen seurakunta rakensi 1817 Heikki Kuorikosken johdolla
nykyisen, kolmannen puukirkon entisen, salamaniskusta palaneen kirkon
paikalle, Tämä kirkko sekä kirkkoherran pappila vuodelta
1873 säästyivät Kannuksen palossa 1934, vaikka suuri
osa kirkonkylästä tuhoutui maan tasalle. Kannuksen kirkon
ristiinaulittua Kristusta ja ehtoollisen asettamista esittäviä
alttaritauluja on pidetty Carl Fredrik Kuhlmannin 1817 maalaamina.
Uudempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että alttaritauluissa
on nähtävissä ruotsalaisen G.W. Finnbergin ja autonomian
ajan taiteen uranuurtajan J.E. Lindhin käsialaa.
ARMAS HERRA III
SIMO SIMON KIRKKO Simon kirkko on Simon kunnan kirkonkylällä Simoniemessä sijaitseva kirkkorakennus. Sen on suunnitellut Ernst Bernhard Lorhmann ja se on valmistunut vuonna 1846. Kirkkorakennus on myöhäisempiretyylinen suorakaiteen muotoinen torniton pitkäkirkko, jonka pituus on 28,5 metriä ja leveys 15,5 metriä. Kirkkorakennuksen vieressä seisoo Heikki Väänäsen vuonna 1773 rakentama pelkistetty puinen kellotapuli, joka edustaa pohjalaista renessanssia. Tapulin kolmiopaanuilla katetun katon pinnat ovat muodoiltaan barokkia. Kirkon ja tapulin välissä lepäävät simolaiset sankarivainajat talvi- ja jatkosodista. Lisäksi tapulin ympärillä on vanha hautausmaa, jonne on haudattu muun muassa valtioneuvos Martti Miettunen.
KEMIN KIRKKO Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Kemin
kirkko valmistui vuonna 1902. Se on tiilirakenteinen, pitkäkirkko,
jossa on kaksi sivulaivaa. TORNIO TORNION KIRKKO Hedvig Eleonoran kirkko eli Tornion kirkko on rakennettu Suensaareen Tornion keskustaan vuosina 1684–1686. Se on Suomen 1600-luvun puukirkkoarkkitehtuurin merkittävimpiä monumentteja. Kirkko vihittiin 11.heinäkuuta 1686. Kirkko on toinen Ruotsi-Suomen kuningattaren Hedvig Eleonooran nimikköpyhätöistä. Toinen nimikköpyhättö on Tukholmassa sijaitseva Hedvig Eleonoran kirkko. Kirkko on rakenteeltaan ns. tukipilarikirkko. Uudempaa volyymiryhmittelyä osoittaa kuitenkin sakariston ja asehuoneen sijoittaminen vastakkain. Tämä ratkaisu perustuu Tukholman vv. 1577–90 Klaaran kirkkoon. Kirkon torni puolestaan on saanut vaikutteita Tukholman Ritariholman kirkosta. Tornion kirkko on koko Pohjoiskalotin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä puukirkkoja. Sekä kirkko että kellotapuli ovat tyrvänäläisen talonpojan ja kirkonrakentajan Matti Joosepinpoika Härmän rakentamat. Hän suunnitteli sisätilan kattamista goottilaisella puisella tynnyriholville, mutta välikatoksi rakennettiin kuitenkin neljä kupuholvia. Härmä käytti seinähirsien jäykistämisen Pohjanmaalla 1400-luvulla keksittyä tukipilarijärjestelmää, jota on pidettävä Pohjanmaan kirvesmiesten taidonnäytteen huipentumana. Vuonna 1688 rakennettu goottilaistyylinen kellotapuli on pohjalaisista tapuleista vanhin.Sen kellohuone oli vuoteen 11735 avoin. Ruotsin kuningas Kaarle XI kävi Torniossa vuonna 1694 katsomassa keskiyön aurinkoa, jota oli tarkoitus seurata kirkon tornista. Hieman ennen keskiyötä auringon eteen lipui kuitenkin pilvi, eikä keskiyön aurinkoa sillä kertaa nähty. Kuningas halusi palata vielä seuraavana vuonna, ja sitä varten rakennettiin korkeampi torni ja torniin pyöreät "kuninkaan ikkunat", jotta aurinko näkyisi paremmin. Kuningas kuitenkin kuoli ennen kuin ehti nähdä keskiyön auringon.
TERVOLAN KIRKKO Tervolan iso kirkko on yksi Tervolan seurakunnan kolmesta kirkosta. Kirkko on rakennettu vuosina 1861–1864. Sen on suunnitellut arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist. Ison kirkon suuren koon on selitetty johtuvan piirustusten vaihtumisesta suuremman seurakunnan kanssa tai siitä, että piirustuksissa kyynärämitaksi merkittyä asteikkoa olisi luettu metrimittaisena. Pöytäkirjoista voidaan kuitenkin todeta, että tervolalaiset ovat päättäneet 1. heinäkuuta 1860 rakentaa kirkon, johon mahtuu 1 810 kirkkovierasta. Istumapaikkoja kirkossa oli alun perin 1 510 ja seisomapaikkoja 300. Osa istumapaikoista on myöhemmin jouduttu luovuttamaan neljälle rimauunille. Kirkossa lasketaan nykyisin olevan noin 1 200 istumapaikkaa. Kirkko jätettiin pois käytöstä vuonna 1950 liian suurien lämmityskustannuksien vuoksi. Vuonna 1972 kirkko päätettiin kirkkohallituksen suosituksesta ja opetusministeriön hyväksymänä purkaa. Purkamista ei kuitenkaan pantu toimeen. Sen sijaan kirkon kunnossapitoa varten perustettiin1977 Ison kirkon hoitokunta. Kirkko maalattiin vuonna 1978. Opetusministeriö peruutti purkuluvan 1982. 1990-luvun lopulla kirkon katto, kivijalka ja ikkunat kunnostettiin ja kirkko maalattiin. Näissä hankkeissa käytettiin Museoviraston tukea. Sisäpuolen puu- ja kivijäljitelmämaalauksia kunnostettiin Museoviraston valvonnassa Tervolan kansalaisopiston kursseina. Ison kirkon hoitokunnan työtä jatkaa laajennetuin toimenkuvin Kulttuurihistoriallisten rakennusten ja ympäristönhoidon johtokunta.
ROVANIEMEN
KIRKKO Rovaniemen kirkko sijaitsee Suomen Lapissa, Rovaniemen kaupungin keskustassa. Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema 850 istumapaikkaa sisältävä kirkko valmistui vuonna 1950. Aikaisempi kirkkorakennus poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta l1944. Kirkon erikoisuuksiin kuuluu katolla sijaitseva risti, joka on valaistu punaisella valolla. Värivalinta herätti aikoinaan laajaa keskustelua. Vuoden 2005 aikana Rovaniemen kirkkoa kunnostettiin. Näkyvin muutos oli kuparisen vesikatteen uusiminen.Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråle vuonna 1951. Teos on nimeltään "Elämän lähde". Taidemaalari Antti Salmenlinnan toteuttamassa kirkon koristelussa aiheena on käytetty perinteistä pohjois-suomalaista arkea. Kirkon omintakeisissa sseinämaaluksissa Raamatun vertauskuvallinen lammas on korvattu porolla. Kirkossa on kuvanveistäjä Gunnar Uotilan puusta veistämät evankelistojen kuvat tunnussymboleineen, sekä suurikokoinen veistos, jonka aiheena on omalla verellään poikasiaan ruokkiva Lapin joutsen. Kirkkosalin urut ovat Christensenin tehtaan valmistamat 45-äänikertaiset urut.
SODANKYLÄN KIRKKO Sodankylän kirkko on vihitty käyttöön 27.lokakuuta
1859. Kirkko on Sodankylän seurakunnan järjestyksessä toinen Kirkko on vanhemmasta perinteestä poiketen rakennettu pohjois-eteläsuuntaan, missä kirkon alttari on salin pohjoispäädyssä. Runkohuone on kooltaan 26 x 14,6 m. Seinien korkeus on 8 m ja harjakorkeus 13,3 m. Tornin korkeus on 18,6 m ja koko korkeus 30 m. Tornin huipussa on kahden metrin korkuinen kullattu risti. Kirkonkelloina Sodankylän kirkossa ovat Sodankylän vanhan kirkon kellot.
KITTILÄN KIRKKO Kittilän kirkko on Kitilän seurakunnan kirkko, joka toimii nykyään myös tiekorkkona. Kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1831 ja sen on suunnitellut C.L.Engel. Se sijaitsee Kittilän kirkonkylässä. Kirkko oli ainoita kylän rakennuksia, jotka selvisivät perääntyvien saksakaisten tuhopoltolta Lapin sodasa 1944–1945. 178 vuoden ikäisenä kirkko on Kittilän vanhin säilynyt rakennus. Kittilän kirkon vastaavana rakennusmestarina toimi lähes sen valmistumiseen saakka Aatami Lantto ja hänen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi Johan Jäneslampi.
MUONIO MUONION KIRKKO Muonion kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1817. Samassa yhteydessä purettiin Ollintörmän kirkkotupa, joka oli Muonion ensimmäinen kirkkorakennus. Se oli rakennettu vuonna 1781, ja tyyliltään se oli niin sanottua vanhaa rukoushuonetyyliä. Uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Puisen ristikirkon on piirtänyt valtionarkkitehti Charles Bassi, ja se on pellolaisen kirkkorakentaja Adam Vuopion taidonnäyte. Kirkko rakennettiin 600 hengelle, vaikka seurakunnan väkiluku oli tuolloin vain noin 300 henkeä. Alun perin kellotapuli rakennettiin erilleen, mutta liitettiin kirkon yhteyteen samalla, kun kirkko peruskorjattiin vuosina 1883–1884. Kellotorni on rakennettu Oulun lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Lüchown suunnitelmien mukaan. Joissakin tiedoissa kellotorni on ilmoitettu rakennetun vuonna 1889, mutta tanskalaissyntyisen matemaatikon ja revontulitutkijan Sophus Tromholtin ottama kuva vuodelta 1882 tai 1883 tukee vanhempaa ajankohtaa. Muonion kirkon iso kirkonkello, miesten kello, saatiin lahjoituksena vuonna 1818. Muonion kirkon alttaritaulun "Jeesus ihmisten keskellä" on maalannut Anton Lindfors vuonna 1939. Siinä on taustalla kumpuileva tunturimaisema ja sateenkaari. Kirkon eteläisen ristin seinälle on sijoitettu kirkon vanhin Fredrik Knoblochin maalaama ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu. Kirkossa on myös muoniolaissyntyisen Selim Töyrän maalaus "Jeesus siunaa lapsia". Saarnastuolin takaisen taulun on maalannut muoniolainen Kyösti Jokelainen. Se kuvaa Taivasten valtakunnan porttia, jonka Pyhä Henki avaa. Kirkon seinillä on aiemmin ollut myös seinämaalauksia, mutta ne ovat peitetty11930-luvulla. Seinämaalaukset tulivat uudelleen nähtäville viimeisimmän peruskorjauksen yhteydessä, mutta ne peitettiin uudelleen. Seinämaalauksissa esiintyy mm. kaksi tuomion pasuunaa soittavaa enkeliä. Muonion kirkkoon hankittiin urkuharmooni seurakuntalaisten varoin vuonna 1928. Harmooni oli käytössä vuoteen 1960 asti, jonka jälkeen saatiin nykyiset, 15-äänikertaiset urut.
ENONTEKIÖN
KIRKKO Enontekiön kirkko on Veikko Larkaksen suunnittelema tiilestä ja betonista rakennettu pitkäkirkko, jonka toisessa päässä on katoksella runkohuoneseen yhdistetty solakka, korkea torni. Nykyinen Enontekiön kirkko rakennettiin edellisen, sodassa vuonna 1944 tuhoutuneen tilalle 1951–1952 Rahoitus kirkon rakentamiseen saatiin Yhdysvalloista. Pilarit jakavat kirkkohuoneen kolmeen laivaan, istumapaikkoja tässä kirkossa on 350. Ehkä kirkon vaikuttavin osa on alttaritaulu (Uuno Eskola: "Taivaaseen astuva Kristus"), joka onmarmorifresko saamelaisista ihmisistä ja tunturimaisemasta.) Enontekiön ensimmäisen kirkon (pinta-ala 5x7m) rakensi perimätiedon mukaan kolme uskoon tullutta saamelaisveljestä 1600-luvulla omalla kustannuksellaan Rounalaan, joka sijaitsee n. 7 km päässä Kilpisjärventien varressa olevasta Saarikoskesta Ruotsin puolella. Seuraava kirkko rakennettiin 1661 Markkinaan, joka nimensä mukaisesti oli varsin merkittävä lappalaisten kauppapaikka. Kirkon läheisyydessä oli myös hautausmaa ja pappila. Markkinen ensimmäisen kirkon tuhouduttua pystytettiin samalle paikalle uusi kirkko vuonna 1728. Hetan nykyisen kirkon sakariston oven yläpuolella olevan puisen enkelinpään lienee Markkinan pappi Erik J. Grape itse veistänyt vuonna 1797 Markkinasuvantoon hukkuneen 9-vuotiaan tyttärensä muistoksi. Vuonna 1862 purettiin Markkinan kirkko ja sen hirret uitettiin alas Muonioonjokeen. Tarkoituksena oli rakentaa uusi kirkko sinne, minne hirret pysähtyisivät. Tämä tapahtui Palojoensuussa, minne pystytettiin kirkko, mikä ei kuitenkaan jäänyt kovin pitkäaikaiseksi. Arkkitehti Veikko Larkas on piirtänyt Enontekiön nykyisen kirkon, joka lajissaan lienee Suomen kauneimpia. Urut ovat lahja Länsi-Saksalta. Saksan kenttäpiispa luovutti ja vihki urut 1958.
KOLARIN KIRKKO Kolarin uusi kirkko rakennettiin vuonna 1965. Se
on pystytetty kirkonkylän keskustaan Jokijalan pappilan pellolle.
Kirkon suunnitteli kotamalliseksi ja sisätiloiltaan kodikkaan
lämpimäksi arkkitehti Veikko Larkas. Kirkossa on tilaa
noin 400 hengelle.
PELLON KIRKKO Pellon kirkko on rakennettu vuosina 1950–53 pääosin USA:n luterilaisten kirkkojen tuella ja se vihittiin käyttöön 16. elokuuta 1953. Kirkon on suunnitellut Antero Pernaja ja kirkko on tyyliltään kotamainen. Kirkon sisätilat muodostuvat kirkkosalista ja pienestä seurakuntasalista. Kirkon vieressä on erillinen kellotapuli. Kirkkosaliin mahtuu 350 ihmistä. Alttaritaulun on maalannut Aale Hakava (v. 1953) ja siinä kuvataan Kristuksen toista tulemista. Kirkossa on esillä lisäksi lasimaalauksia.
ARMAS HERRA IV
TIKKURILA TIKKURILAN KIRKKO Tikkurilan kirkko edustaa 1950-lukulaista arjen kauneutta. Kirkko muodostaa sitä vastapäätä sijaitsevan Vantaan kaupungintalon kanssa arkkitehtonisesti harmonisen ja puhdaspiirteisen rakennusparin. Kirkko valmistui vuonna 1956. 1950-luvulla
rakennetut arkista kauneutta edustavat rakennukset ovat tyylipuhtaita
aikakautensa rakennustaiteen edustajia. Tikkurilan kirkko ja kaupungintalo
ovat 1950-luvulta ainoat tähän päivään
saakka säilyneet julkiset rakennukset Tikkurilan keskustassa.
ESPOON KESKUS ESPOON TUOMIOKIRKKO Espoon tuomiokirkko on nähnyt ympärillään elämää yli 500 vuotta. Kirkon täsmällistä ikää on vaikea määritellä. Seurakunta sai ensimmäisen nimeltä tunnetun kirkkoherran, Henricuksen, vuonna 1458. Espoo 550-vuotisjuhlia vietettiin tämän perusteella vuonna 2008. Vanha harmaakivikirkko Espoonjoen rannalla on pitkän historiansa aikana kokenut monia muodonmuutoksia. Alkuperäisestä kirkosta ovat jäljellä itä- ja länsiosat, missä keskiaikaiset maalaukset ovat näkyvissä. Vuonna 1982 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä alttari siirrettiin kirkon kuorin päädystä lähemmäksi seurakuntalaisia ja kärsivää Kristusta esittävä, konservoitu krusifiksi palautettiin takaisin kirkon keskeisimmälle paikalle. Espoon tuomiokirkko on kahden seurakunnan kotikirkko, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingenin. Joka sunnuntai kirkossa vietetään molempien seurakuntien jumalanpalvelukset ja kasteet. Hiippakunnan toiminta tuo kirkkoon pappisvihkimykset ja muut läheisesti hiippakunnan jumalanpalveluselämään kuuluvat tilaisuudet.
KAUNIAINEN KAUNIAISTEN KIRKKO Kauniaisten
kaupungin keskustassa sijaitseva Kauniaisten kirkko on rakennettu
vuonna 1983 ja sen on suunnitellut arkkitehti Kristian Gullichsen.
Selkeälinjainen kirkko on herättänyt useissa yhteyksissä
huomiota erityisesti arkkitehtonisella poikkeuksellisuudellaan.
Kirkko oli näyttävästi esillä vuoden 1987 Ars
Fennica-näyttelyssä ja kirkossa käy edelleenkin runsaasti
koti- ja ulkomaisia, arkkitehtuurista kiinnostuneita vieraita. Kirkon
yhteyteen Kristian Gullichsenin suunnittelema kerhorakennus valmistui
vuonna 1998. Kirkon kellotapuli on vuodelta 1964 ja Keijo Petäjän
suunnitelma.
TAPIOLA TAPIOLAN KIRKKO Tapiolan kirkko on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavista asemakaavalla suojelluista rakennuksista. Ulkoapäin katsoen rakennus on muurien sulkema. Kuutiomainen kirkkosali on rakennuksen korkein osa. Matalat virasto- ja kerhotilat sijaitsevat siivissä, jotka rajaavat lasiseinin sisäpihoja. Umpinaisten betoniseinien vastapainoksi, lasiseinistä tehtiin mahdollisimmat aineettomat. Rakennus valmistui v. 1965 ja sitä laajennettiin 1992. Arkkitehtinä oli professori Aarno Ruusuvuori, joka valittiin kutsukilpailun kautta. Ruusuvuoren kilpailutyö oli nimeltään "Pyhät puut". Koska kirkon tonttia ympäröivät korkeat valkoiset tornitalot, joiden kanssa kirkkorakennuksen on vaikea kilpailla, oli arkkitehdin näkemyksenä tehdä rakennuksesta tumma varjo mäntymetsikköön.
TÖÖLÖ TEMPPELIAUKION KIRKKOi Kallioon louhittu arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen. suunnittelema Temppeliaukion kirkko sijaitsee Helsingin sydämessä, Fredrikinkadun päässä. Erikoisen arkkitehtuurinsa vuoksi vuonna 1969 valmistunut kirkko on Helsingin päänähtävyyksiä. Kirkkosalin kattaa teräsbetonipalkeilla kallioseiniin tuettu, kuparinauhalla verhottu kupoli. Sisäseinät ovat rosoista kalliota ja louhoskivimuuria. Aamupäivisin auringonvalo leviää katon reunaa kiertävästä ikkunarivistöstä alttariseinämälle, jossa alttaritauluna toimii jääkauden aikainen kallionhalkeama. Peruskallioon louhittuun kirkkotilaan astutaan katutasosta. Vapaamuotoinen, soikeahko kirkkosali kylpee päivänvalossa, jota tuo kallioseinän ja kattokupolin välissä leveydeltään vaihteleva kattoikkunoiden rivi. Eripituiset teräsbetoniset säteittäispalkit kannattelevat kupolia. Lattia on hiottua betonia, saarnatuoli teräsbetonia samoin kuin lehterin jalustarakennelma. Kallionhalkeamista valuva vesi johdetaan pois erityisiä kanavia pitkin. Seinien korkeus on 5–9 metriä. Kupolin halkaisija on 24 metriä ja lakipiste lattiasta 13 metriä.
HIETALAHTI MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO Suomen kirjakielelle pohjan luoneen piispa Mikael Agricolan nimikkokirkko kohoaa Punavuoren ja Eiran kattojen ylle. Mikael Agricolan kirkko on yksi maamme vilkkaimmin käytetyistä kirkoista. Se tunnetaan Tuomasmessun kotipaikkana ja Agricola-liikkeen kokeilevasta seurakuntatyöstä. Lars Sonckin suunnittelema kirkko on tyyliltään pelkistettyä funktionalismi ja se vihittiin käyttöön keväällä 1935. Sodan aikana eteläisen Helsingin maamerkiksi muodostunut, 103 metrin korkeuteen kohoava ja kauas merelle näkyvä kirkon torni osoittautui riskiksi. Kirkontornin jatkona nouseva 30-metrinen piikkimäinen yläosa laskettiin tornin sisään, jotta se ei olisi palvellut vihollislentäjiä suunnistuspisteenä.Kirkon kuoriosan suunnittelu jäi Sonckilta kesken. Kattokruunut suunnitteli arkkitehti Arvo Muroma. Alttariveistos Jeesuksen hautaaminen on taiteilija Bruno Tuukkasen vuodelta 1935. Tuukkanen teki myös kirkon sivulaivojen holvikaariin Jeesuksen elämää kuvaavat maalaukset. Kirkon katosta riippuva kirkkolaiva on pienoismalli 1800-luvun alussa purjehtineesta suomalaisesta Fortuna-laivasta.
KALLIO KALLION KIRKKO Kallion harmaagraniittinen kirkko on yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä. Se sijaitsee Kallion kaupunginosassa Helsingin pisimmän suoran katuakselin päässä. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1912. Kallion maamerkin suunnitteli tunnetuimpiin kirkkoarkkitehteihimme lukeutuva Lars Sonck. Harmaagraniittinen kirkko on malliltaan pitkäkirkko, johon liittyy kaksi matalampaa sivurakennusta. Parvia kannattavat pylväät jakavat kirkkosalin keskiosan kolmeen laivaan. Kirkon korkea torni on sijoitettu korostamaan kuoriosaa, josta erkanee puolipyöreä, pilasteroitu ja puolikuvun kattama laajennus. Arkkitehti Lars Sonckin kerrotaan ottaneen kirkon hahmon Vanhassa testamentissa kuvatun Salomon temppelin mittasuhteista. Sisämitoiltaan se muistuttaa puolestaan Jerusalemin temppeliä. Kirkon alttari on pituusakselilla juuri samassa kohdassa kuin Jerusalemin temppelin esirippu pyhän ja kaikkein pyhimmän välissä. Kirkko on yksi kansallisromanttisen rakennustyylin puhtaimmista edustajista Suomessa
SÖRNAINEN KALLION KIRKKO Koska Armas Herralla oli tällä alueella kaksi kirkkotilaisuutta, mutta lähistöllä oli vain Kallion kirkko, niin hän piti Kallion kirkossa peräkkäin kaksi lähimmäisenrakkaustilaisuutta. Kallion kirkosta voisi lisäksi todeta vielä sen, että Toisen maailmansodan aikana Kallion kirkon tornissa oli yksi Helsingin ilmavalvontapisteistä. Kaupungin maanmittauksen peruspisteenä samainen torni toimi 1970-luvulle saakka. Lisäksi Akustisesti erinomaisena tilana Kallion kirkko on yksi maamme merkittävimmistä konserttikirkoista Suomen kirkoista vain Kallion kirkossa on sekä barokkityyliset että ranskalais-romanttiset urut Kirkon ensimmäiset urut olivat alttarin yläpuolisella lehterillä. Nykyisen takalehterillä olevan ranskalaisromanttisen soittimen rakensi ruotsalainen urkurakentamo Åkerman & Lund vuonna 1995. Barokkityyliset kuoriurut vuodelta 1987 ovat Kangasalan urkurakentamon. Ne suunnitteli urkuri Pentti Pelto
PASILA ITÄ-PASILAN SEURAKUNTAKOTI Seurakuntakeskus sijaitsee keskellä monikulttuurista kaupunginosaa. Arkisin siellä kokoontuvat eläkeläisten ryhmät, pienpiirit ja lasten kerhot. Iltaisin talon kansoittavat kuorot ja orkesterit. Sunnuntaisin joka toinen viikko seurakunta kokoontuu messuun. Alueen
asukkaat ovatkin kehitelleet itselleen sopivan messun, joka on mukava
keitos uudempaa hengellistä musiikkia ja kotikutoista tunnelmaa.
Uudempikin kävijä on tervetullut kokemaan tämän
ja tulemaan mukaan. Messu Itä-Pasilassa joka toinen sunnuntai klo 12
MALMI MALMIN KIRKKO Vuonna 1981 valmistuneen kirkon on suunnitellut arkkitehti Kristian Gullichsen. Se on sekä ulko- että sisäpinnaltaan punaista tiiltä. Kirkon ulkoseinää koristaa ristiaiheinen tiiliornamentiikka keskiaikaisten kivikirkkojen tapaan. Kirkkosali on leveä, jotta seurakunta olisi lähellä alttaria. Muussa arkkitehtuurissa Gullichsenilla on tietoisia lainoja Alvar Aallolta. Kirkkosali on 13 metriä korkea. Pitkin epätasaiseksi muurattua alttariseinää valuu valoa kattoikkunoista. Salin lattia on Nunnalahden vuolukiveä, katto mäntypaneelia ja penkit oregonmäntyä. Alttari ja kastemaljan alusta ovat Lapin marmoria, saarnatuoli ja alttarikoroke vuolukiveä. Keskiajan perinteeseen viittaa myös kirkkosalin seinällä oleva Suomen suurimmaksi kirkkotekstiiliksi mainittu tekstiilitaiteilija Maija Lavosen kahdeksan metriä korkea kilven muotoinen teos, jonka keskiosaa vaihdetaan kirkkovuoden värin mukaan. Vanhan kirkkorakennustavan mukaisesti kirkon sisäpihaan käydään kellotapulin läpi. Tornissa on kolme pronssista kelloa.
VUOSAARI VUOSAAREN KIRKKO Vuosaaren vuonna 1980 valmistunut kirkko seisoo metsäisellä kumpareella Satamasaarentien varressa. Länteen avautuvien suurten ikkunoiden kautta luonto vuodenaikoineen rakentuu osaksi kirkkosalia. Keskiaikaisen perinteen mukaan evankeliumi on luettavissa myös kuvista: alttariseinän peittävä betonireliefi kertoo Jeesuksen elämänvaiheet. Kirkon yhteydessä on myös vuonna 2006 käyttöön otettu Marielundin kappeli. Vuosaaren kirkon ja sen vuonna 2006 toteutetut laajennustyöt on suunnitellut arkkitehtitoimisto Pirkko ja Arvi Ilonen. Aulassa tervehtii arkkitehti Tanu Toiviaisen sylinmuotoinen risti. Alttariseinällä on taidemaalari Mauri Favénin betonireliefi, kuvasarja Jeesuksen elämästä. Seurakuntasalin ikkunoihin on kaiverrettu useammalla kielellä Isä meidän -rukous. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan ja niissä on 26 äänikertaa. Kirkon kolme kelloa on valmistettu Itävallassa.
ARMAS HERRA V
LAPPEENRANTA LAPPEENRANNAN KIRKKO Lappeenrannan kirkko sijaitsee Lappeenrannaan keskustassa. Se on valmistunut vuonna 1924, ja se on Lappeenrannan luterilaisen seurakunnan pääkirkko. Kirkko suunniteltiin alun perin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi kaupungin venäläisen varuskuntaväen käyttöön. Kirkon suunnitteli Georg Kosekov ja se edustaa Bysantin arkkitehtuurin tyypillistä uusbysanttilaisuutta. Kirkossa on päätorni ja neljä pienempää tornia, joissa kaikissa on kupukatto. Pienet kupolit valmistuivat arkkitehti Sami Vuorisen suunnitelmien mukaan 2008. Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1912, ja alkuperäisen suunnitelman mukaan sen piti valmistua vuonna 1913, mutta rakennustyöt viivästyivät ja lopulta ensimmäinen maailmansota katkaisi työt kokonaan. Suomen itsenäistyttyä keskeneräisestä kirkosta tuli aluksi valtion omaisuutta, mutta myöhemmin se siirtyi Lappeenrannan seurakunnalle. Kirkon muuttamiseksi luterilaiseksi kirkoksi seurakunta tilasi muutospiirustukset Josef Stenbäckiltä ja Ilmari Launikselta. Launiksen ehdotus valittiin, koska se oli edullisempi. Kirkko korjattiin vuosina 1923–1924, ja lopullinen vihkiminen käyttöön tapahtui elokuussa 1924.
IMATRA TAINIONKOSKEN KIRKKO Tainionkosken kirkko on Imatran evankelisluterilaisen seurakunnan pääkirkko ja vanhin imatralaisista kirkoista. Se on valmistunut vuonna 1932 ja vihitty käyttöön 8. heinäkuuta 1933. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Yrjö Vaskinen. Urut saatiin vuonna 1938. Kirkossa oli 1940-luvulta alkaen alttaritaulun paikalla krusifiksi, jonka tilalle vaihdettiin vuonna 1997 Kristiina Uusitalon öljymaalaus. Krusifiksi on nykyisin kirkkosalin sivuseinällä. Tyyliltään kirkko on enimmäkseen 1920-luvun klassismia. Erikoinen piirre kirkossa on sen saarnatuoli, joka tavallisuudesta poiketen sijaitsee kirkkosalista katsottuna alttarin oikealla puolella.
PARIKKALA PARIKKALAN KIRKKO Parikkalan
nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1813 - 1817 samalle paikalle,
jolla jo kaksi edellistä kirkkoa oli ollut. Kirkon piirustukset
oli laatinut silloinen valtionarkkitehti, italialaissyntyinen Carlo
Bassi ja rakennustyöt suoritettiin rak.mest. Matti Salosen
johdolla. Vuonna 1817 kirkko oli jo sellaisessa kunnossa, että
siellä voitiin väliaikaisesti pitää jumalanpalveluksia.
SAVONLINNA SAVONLINNAN TUOMIOKIRKKO Kirkon
nimi juontuu Savonlinnassa vuosina 1896-1924 sijainneesta piispanistuimesta.
Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti A.H. Dahlström,
rakennustyö tehtiin vuosina 1874-78 ja kirkko
vihittiin käyttöön 2.2.1879. Istumapaikkoja noin 1000.
KERIMÄKI KERIMÄEN KIRKKOi Kerimäen
kirkko on maailman suurin puukirkko, jonka pituus on 45 metriä,
leveys 42 m ja korkeus 27 m, ristin huippuun 37 m. Kirkon penkkien
yhteenlaskettu pituus on noin 1670 m ja istumapaikkoja löytyy
yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu kerralla n.
5000 ihmistä. Rakennustyöt
aloitettiin samana vuonna. Pitäjäläiset olivat valinneet
kirkon urakoitsijaksi rakennusmestari A.M. Tolpon, jonka kuoltua
Theodor Tolpo valittiin viemään loppuun isänsä
aloittama hanke. Kirkko valmistui 25.9.1847.
KITEE KITEEN KIRKKO Kiteen luterilaista kirkkoa kutsutaan yleisesti kivikirkoksi. Kiteen keskustassa sijaitseva arkkitehti Frans Sjöströmin suunnittelema harmaakivinen pitkäkirkko valmistui 1886 ja vihittiin loppiaisena 1887. Onnettoman vahingon takia kirkko paloi sisätiloiltaan vielä samana vuonna ja voitiin ottaa uudestaan käyttöön vasta kolmen vuoden korjaustöiden jälkeen 1890. Kiteen kirkko on näyttävä esimerkki
luonnonkiven käytöstä julkisivumateriaalina 1800-luvulla.
JOENSUU JOENSUUN KIRKKO Joensuun kirkko on Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko.
ILOMANTSI ILOMANTSIN LUTERILAINEN KIRKKO Ilomantsin luterilainen kirkko tunnetaan värikkäänä kuvakirkkona. Se on laajan seurakunnan pääkirkko ja sijaitsee kirkonkylässä. Kirkko on rakennettu vuonna 1796 Henrik Johan Mechelinin johdolla. Kirkossa on noin 800 istumapaikkaa.
LIEKSA LIEKSAN KIRKKO Lieksan kirkko on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema Lieksan evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko kaupungin keskustassa. Nykyinen kirkko on järjestyksessä neljäs. Se valmistui vuonna 1982, kun edellinen C. L. Engelin suunnittelema puinen kirkko oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1979. Kirkon vanha kellotapuli säilyi palossa. Kirkko on konserttipaikkana jokakesäisillä Lieksan Vaskiviikoilla
NURMES NURMEKSEN KIRKKO Nurmeksen kirkko on Nurmeksen seurakunnan järjestyksessään viides ja se rakennettiin vuosina 1893–1896 käyttämällä peittämätöntä tiiltä. Kirkon piirsivät W. A. Mieritz ja J. Westerlund. Kirkko on hyvin suuri: Kirkossa on 2300 istumapaikkaa, ja sen torni ylettyy 55 metrin korkeuteen. Huipulla on vielä 5,5-metrinen risti. Torni on Pohjois-Karjalan toiseksi korkein rakennus Outokummun Keretin kaivostornin jälkeen.
KUHMO KUHMON KIRKKO Kuhmon kirkko on Kuhmon seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kuhmon kirkko vaurioitui pahasti talvisodan pommituksissa, mutta korjattiin sodan jälkeen entiseen asuunsa. Korjausten yhteydessä hankittiin kirkkoon taidemaalari T. G. Tuhkasen maalaama alttaritaulu Jeesuksen ylösnousemus, joka on maalattu vuonna 1951
ARMAS HERRA VI
TURKU (Keskusta) TURUN TUOMIOKIRKKO Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko. Se on myös arkkipiispan kotikirkko. Turun tuomiokirkko on ollut Suomen pääkirkko sekä katolisena aikana että protestanttisena aikana uskonpuhdistuksen jälkeen. Sitä on rakennettu vähitellen aina 1800-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Suurimman muodonmuutoksensa kirkkorakennus koki 1400-1500-luvuilla. Sisustus on tehty suurelta osalta Turun palon (1827) jälkeen. Turun tuomiokirkko kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksii ja on Suomen ainoa keskiaikainen basilika Pitkän rakennusajan vuoksi tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä .Tuomiokirkko on rakennettu matalalle Unikankareen kukkulalle. Kirkon pituus on 89 metriä, leveys noin 38 metriä ja korkeus 44,5 metriä. Tornin korkeus on 85,53 metriä. Tuomiokirkon tornissa on Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello. Siinä on ainoastaan tuntiosoitin. Vuodesta 1944 lähtien Yleisradio on joka arkipäivä lähettänyt radiossa Turun tuomiokirkon kellon klo 12:n lyönnit. Nykyisin ne lähetetään YLE Radio 1:n kanavalla.
TURKU (Varissuo) VARISSUON KIRKKO Varissuon entisen seurakuntakeskuksen, nykyisen kirkon, on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio. Kirkko tarjoaa tiloja kahdessa kerroksessa monimuotoiselle seurakunnalliselle toiminnalle päiväkerhoista diakoniatyöhön. Kirkonkellot kaikuivat ensimmäisen kerran Turun Varissuon yllä ensimmäisenä adventtina 1997, jolloin arkkipiispa John Vikström vihki kirkoksi vuonna 1981 valmistuneen seurakuntakeskuksen ja vastavalmistuneen kellotapulin.
RAISIO RAISION KIRKKO Raision kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Raisiossa. Kivikirkon rakentaminen on aloitettu perimätiedon mukaan 1305-luvulla sakastista. Rakentamisajankohdasta on kiistelty. Aika johon kirkon valmistuminen usein liitetään on vuosien 1480–1520 välillä.
MASKU MASKUN SEURAKUNTATALO (Maskun kirkko
oli remontissa)
Maskun seurakuntatalo sijaitsee Maskuntiellä (nro 71) kirkkoa vastapäätä. Se on rakennettu v. 1979. Yläkerrassa on n. 100 henkilön sali ja kaksi kerhohuonetta ja alakerrassa on 30 henkilön kahvitupa.
MYNÄMÄKI MYNÄMÄEN KIRKKOi Mynämäen kirkko, alkuperäiseltä katolilaiselta nimeltään Pyhän Laurin kirkko, sijaitsee Mynämäen kunnassa Varsinais-Suomessa. Kirkko on Suomen toiseksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko ja se sijaitsee aivan Mynämäen ydinkeskustassa. Kirkko on omistettu Pyhälle Laurentiukselle.
LAITILA LAITILAN KIRKKO Laitilan Pyhän Mikaelin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, joka sijaitsee Laitilassa. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1460–1483. Kirkon sankaripatsas on kuvanveistäjä
Jussi Vikaisen käsialaa vuodelta 1951.
UUSIKAUPUNKI UUDENKAUPUNGIN UUSI KIRKKO .Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1858 ja rakennus valmistui vuonna 1863. Kirkko otettiin käyttöön loppiaisena v. 1864 arvokkaassa vihkiäisjuhlassa. Silloisen maun mukaan kirkko rakennettiin tiilestä goottilaistyyliin. Tiilet tehtiin omassa kaupungissa ja kivijalan kivet hakattiin kaupungin kaduilta. Kirkosta tuli suuri, sinne mahtui 1300 henkeä – nykyisin tilaa on 1200 hengelle.
Merikaupungin kirkossa täytyy olla korkea torni, koska se näyttää merenkulkijoille tien kotisatamaan. Torni rakennettiin 56 metriä korkeaksi. Vielä nykyisinkin on olemassa kirjoittamaton sääntö, ettei saa rakentaa niin korkeaa taloa, että se peittäisi kirkon tornin. Vanhasta kirkosta siirrettiin uuteen kirkkoon kolme kirkonkelloa ja lisäksi ostettiin Könnin kello. Nyt yli 100 vuotta myöhemmin kello käy ei enää käy aivan tarkast
Ihmisten on helppo tulla tähän temppeliin hiljentymään ja kuulemaan Jumalan sanaa, koska kirkko on keskellä kaupunkia.
RAUMA PYHÄN RISTIN KIRKKO Pyhän Ristin kirkko on Vanhassa Raumassa sijaitseva kirkko, joka on valmistunut todennäköisesti vuosien 1515 ja 1520 välissä. Se rakennettiin alun perin Rauman fransiskaanikonventin kirkoksi. Kirkko muistuttaa ulkomuodoltaan muita satakuntalaisia keskiaikaisia kivikirkkoja, mutta sen kaksilaivainen pohjakaava noudattaa saarnaveljestön kirkoille tyypillistä muotoa. Päälaiva jatkuu samanlevyisenä kuoriin ja pohjoispuolella on kolmen pilarin erottama kapea sivulaiva. Kirkkoon mahtuu 800 henkilöä.
PORI KESKI-PORIN KIRKKO Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko, joka sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa Kokemäenjoen rannalla. Keski-Porin seurakuntaan kuuluva kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863 ja se vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1864. Ulkoasultaan Keski-Porin kirkko edustaa uusgotiikkaa, sisustus puolestaan on kansallisromanttisen tyylisuunnan mukainen. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Carl Johan von Heideken ja Georg Theodor Chiewitz.
NÄRPIÖ NÄRPIÖN KIRKKO
VAASA VAASAN KIRKKO Vaasan kirkon, jota kutsutaan myös Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi, suunnitteli arkkitehti Carl Axel Setterberg. Kirkko, joka edustaa lähinnä englantilaista gotiikkaa, otettiin käyttöön vuonna 1862. Kirkko oli kuitenkin kokonaisuudessaan valmis vasta seitsemän vuotta myöhemmin, 1869, jolloin se vihittiin virallisesti käyttöön. Vaasan kirkko haluttiin keskeiselle paikalle kaupungin muuttaessa nykyiselle paikalleen Vaasan palon jälkeen ja siitä haluttiin luoda yksi uudelleenrakennetun kaupungin selvistä monumentaaleista. Vaasan kirkko on kolmilaivainen pitkäkirkko. Kirkosta löytyy kolme alttaritaulua: Albert Edelfeltin maalaama Paimenten kumarrus, R.W. Ekmanin työ Pyhä ehtoollinen sekä Louis Sparren teos Kristuksen hautaaminen.
|
© 2020 Armas Herra
HERVANNAN
KIRKKO
KAARIEN
KIRKKO
JÄMSÄN
KIRKKO
VARKAUDEN
PÄÄKIRKKO
LEPPÄVIRRAN
KIRKKO
PYHÄN
RISTIN KIRKKO
KURIKAN
KIRKKO
ILMAJOEN
KIRKKO
NURMON KIRKKO
LAPUAN
TUOMIOKIRKKO
KAUHAVAN
KIRKKO
YLIHÄRMÄN
KIRKKO
KORTESJÄRVEN
KIRKKO
pääkirkko,
aikaisempi Sodankylän vanha kirkko
yksihuoneisten
rakennusten pääty on tielle päin. Päädystään
pidennetty, päreillä katettu harjakatto muodostaa suojan
sisäänkäynnin ylle. Useimmat tallit ovat 1800-luvulta.
Kirkkotallit ovat entiseen laajaan emäpitäjään
kuuluneiden kylien ja suurtalojen rakennuttamia.